Tuomari antoi lähtöluvan ja Disa keräsi ohjat paremmin käsiinsä antaessaan Ronjalle luvan lähteä laukkaamaan kevyesti eteenpäin. Ruunikko tamma oli innoissaan isosta areenasta ja se tuntui olevan edelleen hyvissä voimissaan pitkän matkan taittamisen jälkeen. Lauantaipäivä valkeni kahta aiempaa kisapäivää hieman viileämpänä, joten auringon porotus ei päässyt sulattamaan ylimääräisiä energioita pois, mikä oli hyvä, sillä tänään Disalla ja Ronjalla oli runsaasti tekemistä.
Harmaalta taivaalta ripotti harvakseltaan sinne tänne pieniä vesipisaroita, mutta vaikutti siltä, että ainakin ratsukon oman suorituksen aikana suuremmalta sateelta vältyttäisiin. Disa ei kerennyt havainnoimaan pisaroita, sillä keskittyminen oli täysin 140 cm radan aloituksessa. Tunnetila oli valmistautunut, mutta levollinen. Ronja tiesi erittäin hyvin mitä seuraavaksi tapahtui, mutta se pysyi nahoissaan ja kuunteli herkeämättä ratsastajansa apuja, kuten tältä hevoselta saattoi aina odottaakin.
Lähtöviivan ylittämisen jälkeen rata imaisi kaksikon mukaansa ja muu maailma onnistui sulkeutumaan heidän oman kuplan ulkopuolelle. Disa ei muistanut kuulleensa radan aikana mitään muuta kuin kohinaa ja Ronjan matkaavoittavan laukan töminän. Ajatus oli täysin radan mukana elämisessä ja hengittämisessä. Jossakin välissä nainen ehti ajatella kuinka kaikki tuntui soljuvan helposti, hevonen kääntyi näppärästi ja askeleet sopi väleihin niin kuin oli suunnitellut. Kaikki tuntui täydelliseltä – hyvältä unelta suorastaan.
Viimeisen esteen ja maalilinjan ylittämisen jälkeen Disa alkoi havahtua takaisin tähän maailmaan kaiuttimista kaikuvan epäselvän hollanninkielisen kuulutuksen ja yleisön taputuksien myötä. Yhtäkkiä ilmoille pärähtäneet äänet tuntuivat päällekäyvän kovilta. Hevonen oli rauhallinen ja tyytyväinen, ja ratsastajasta itsestäänkin tuntui, että meni miten meni, fiilis oli ainakin upea ja parhaansa tehnyt. Disalla ei ollut mitään hajua oliko joku puomi tullut alas vai ei, mutta hän ei kuitenkaan pystynyt katsomaan tulostaululle. Jännitys oli kova, sillä olisi ollut hienoa ratsastaa seuraavan päivän Advanced-finaalissa.
Edelleen hieman pöllämystyneen oloinen Disa taputti kiitokseksi Ronjan kaulaa ja ohjasi tamman raviin ja lopulta käyntiin saakka areenan uloskäynnille. Nainen yritti tulkita portilla vastassa olevien ihmisten ilmeistä miten oli mennyt, mutta he eivät auttaneet päättelyssä juurikaan. Ronjan hoitajana olleella Cessillä oli tavanomainen kestohymy päällä ja aviomiehensä Thomas oli puolestaan naama peruslukemilla. Oliko kaikki sittenkään niin hyvin, kuin mitä se satulaan tuntui...
"Uskaltaisiko joku kertoa miten meni?"
Kultasaari Cupin 1. osakilpailu
Meri kimmelsi kuin tuhannet tähdet. Puhdas rata, hyvin tehty, Disa onnitteli itseään ja ratsuaan, joka käveli pitkin rauhallisin askelin Kultasaaren tiluksien rantareittiä pitkin. Tänään radalla säilyi rytmi, joka oli parin viime kisan aikana loistanut poissaolollaan. Eroa viimeiseen sijoittuneeseen, Rosengårdin mustaan tammaan, oli sekunti, joten vauhtiakin oli ihan riittävästi. Kyllähän se ensimmäinen ei-sijoittunut oli aina katkeransuloinen paikka tuloslistalla, mutta Disa keskittyi enemmän muistelemaan päivän loistavaa fiilistä.
Yhteistyötä Ronjan kanssa oli vasta puolen vuoden ajalta, mutta Disalla oli hyvä tunne siitä, että tämä ei jäisi tähän. Tamma oli kyllä kerta kaikkiaan ihana tyyppi, vaikka alun hankaluuksilta ei vältytty. Ratsastaja haki asetuksia kohdilleen uuteen hevoseen ja Ronjakin vähän vielä haki omaa kroppaansa, vaikka sitä oli saikun jälkeen ratsastettu systemaattisesti. Kun molemmat oppivat tuntemaan toisensa, palaset alkoivat loksahdella paikoilleen. Money well spent, so far.
Skurvash-talli kasvatti jaloista sukulinjoista polveutuvia ratsuhevosia Skotlannin länsipuolella sijainneen Hebridien saariryhmän suurimmalla saarella, Skyella. Tallin ilmoittaessa suuresta kasvattimyynnistä oli syrjäisen paikan ympärillä aikamoinen kuhina. Ensin alkuun Disa Sund oli kaukana tuosta kaikesta hulinasta, istuen rauhassa aamupuurolla 7kk vanhan tyttärensä kanssa. Holsteininhevoset olivat aina kiehtoneet häntä ylväytensä, hyppykykynsä ja upean luonteenlaatunsa vuoksi. Rakkaan omakasvatin, tulisieluisen Linnea-tamman, sulhanen oli ollut holstein ja tänä kesänä talliin oli syntynyt ensimmäinen holsteiniksi rekisteröity kasvatti. Ei ollut ihme, että kaikista myyntikatalogin hevosista Disa selaili läpi juuri holsteinsukuisia estehevosia.
"Claudia, titta på mammas drömhäst" nainen näytti tytölle tabletilta videota ruunikosta tammasta. Huomio kiinnittyi kerta toisensa jälkeen juuri tähän hevosen. Dark Attraction PB oli 12-vuotias holsteininhevostamma, jonka sukutaulu pursusi palkittuja huipputason estehevosia Skurvashista ja Kingsvalleystä. Siellä oli tutut huippuorit Tristan GER, Kiefer GER ja Carlito's Way, sekä vino pino muita nimiä, kuten tamma Rinascita SWA ja ori C U in Hell PB.
Tamman omakaan suoritustaso ei ollut yhtään sen hullumpi, sillä se oli hypännyt jopa 160cm esteradoilla entisen omistajansa kanssa. Kilpauraan oli tullut tauko, kun hevonen oli kärsinyt loukkaantumisesta ja keskittynyt kuntoutukseen. Vamman ei pitäisi enää vaivata urheilukäyttöä ja hevosella oli taas oltu aktiivisen treenauksen syrjässä kiinni. Kilparadoilla tammaa ei vielä oltu nähty, mutta tavoitteet olivat aiemman tason saavuttamisessa.
Seuraavana hetkenä kotitalli ja aamupuurot saivat jäädä, kun perhe Sund matkasi kohti Hebridejä ja Skurvashin tiloja. Vaikka Disan olisi tehnyt mieli tehdä kaupat heti, Dark Attraction oli kuitenkin sen verran arvokas postimyyntihevoseksi, että oli viisaampaa nähdä se livenä ennen kaupantekoa. Tulipahan samalla tehtyä ensimmäinen ulkomaanmatka lapsen kanssa karuihin, mutta omalla tavallaan kauniisiin maisemiin.
Hevonen oli onneksi juuri sellainen, millaisen kuvan siitä oli jo aiemmin saanut – ehkä jopa aavistuksen parempi. Disa oli pelännyt tamman olevan ehkä liian vahva hänelle, mutta ainakin koeratsastuksen perusteella hevonen ja ratsastaja olivat sopusointuinen pari. Kauppakirjat allekirjoitettiin paikan päällä ja seuraavaksi Niklas saisi noutaa Dark Attractionin uuteen kotiinsa Suomeen, kun paperityöt olisi hoidettu kuntoon.
Taustasta kiitos Subtle Patterns, grafiikka Amreta's Graphics
Koristekuvat Peter Rintels (lisenssi) & Giuseppe Milo (lisenssi)