Finansseri

virtuaalihevosen päiväkirja

21. lokakuuta 2017

Osallistuimme Naavan tallilla hubertusratsastustapahtumaan. Nähtyäni ilmoituksen tapahtumasta, mieleeni pulpahti heti lapsuusmuistot, kun viiletin sen aikaisen ponin kanssa syksyisissä hubertusratsastuksissa. Nostalgiasyistä tähän oli pakko päästä mukaan! Ajattelin ilmoittautua mukaan Reiskalla, mutta laitoin merkille, että tapahtumaan on menossa paljon poniratsukkoja. Siinä vaihessa hoksasin päivän olevan kuin nakutettu meidän pienelle mutta pippuriselle Vinskille.

Naavan tallille saavuttuamme lähdimme Reetan ja tämän ratsun, Jossun, johdolla kiertelemään Repolan kylän laitamilla sijaitsevan tiluksen maastoja. Vinski oli reippaan ja täpäkän oloinen, eikä sitä tarvinnut kahdesti käskeä siirtymään laukkaan, kun seurasimme parin edellä menneen ratsukon esimerkkiä ja lähestyimme ensimmäistä luonnonestettä - kaatunutta puunrunkoa. Pikkuori pompahti yli ja matka jatkui metsätiellä rauhallisemmassa tahdissa ravissa. Muutamalla ratsukolla oli perhosia vatsassa ja pientä liikehdintää oli suuntaan jos toiseenkin. Vinskilläkin on omia jekkujaan, joita se tykkää esitellä silloin kun sitä vähiten odotat, mutta onneksi se mennä puksutti tasaisen varmasti kärjen tuntumassa ja jätti muiden pölhöilyt huomiotta.

Ihanan raikas syysilma helli meitä hubertusratsastajia, kun vihdoin saavuimme sänkipellolle. Reetta, jolla oli tällä kertaa ratsunaan suomenpienhevostamma Leija, kiinnitti olkapäälleen "ketunhännän", jonka joku meistä ratsukoista tulisi nappaamaan. Lähtömerkin saatuamme hevoset innostuivat ja jokunen sai toppuutella kunnolla ratsuaan. Vinski taisi iskeä silmänsä hemaisevaan tammaan, sillä se lähti kuin tykinsuusta Reetan ja Leijan perään. Pikkuori painoi kuin tuulispää ja saavutimme "ketun" eli Reetan ja ratsunsa Jossun ennen muita ratsukoita!


© Naavan tallin Riina - kiitos ♥


28. toukokuuta 2017

Estevalmennus Jukolassa. Valmentajana Hanne.

Seuraavana valmennukseen saapuivat Disa ja suomenpienhevosori Vinski. Keskustelimme alkukäyntien ajan ratsukon toiveista ja tavoitteista. Disa kertoi, että he ovat ratsastaneet jo jonkin aikaa lähinnä itsenäisesti ja etenkin radoista on alkanut puuttua se viimeinen silaus. Jumppasarjatehtävällä saataisiin varmasti hiottua ratsukon tarkkuutta ja hyppytyyliä paremmaksi. Tähän mennessä ratsukko oli hypännyt 70-80 cm ratana, joten pysyisimme myös valmennuksen ajan noissa korkeuksissa.

Alkuverryttely aloitettiin ravisiirtymisillä. Vinski näytti kuuntelevan ratsastajaansa oikein hyvin ja kehotin Disaa ratsastamaan paljon suuria ympyröitä ja toisella pitkällä sivulla loivaa kiemurauraa. Jatkoimme verryttelyistä suoraan laukkatehtävään ennen jumppasarjalle siirtymistä. Pyysin ratsukon kolmikaariselle kiemurauralle, jolla tarkoitus oli tehdä laukannosto ensimmäisen kaaren jälkeen keskihalkaisijalla, laukata sitä seuraava kaarre ja siirtyä sen jälkeen takaisin raviin – jälleen keskihalkaisijalla. Tämä olikin hyvä tehtävä Vinskille, jolla kuulemma oli hieman ongelmia laukan tasapainossa kaarteissa. Pariin otteeseen sain muistuttaa Disaa tukevista ulkoavuista ja kehottaa tätä taivuttamaan rohkeammin hevosta sisäpohkeen ympärille. Toiseen suuntaan kaari alkoi sujua jo oikein hyvin, mutta toinen puoli oli oriille vielä hankala.

Pienten välikäyntien jälkeen siirryimme itse jumppasarjalle, jonka olin rakentanut toiselle pitkälle sivulle. Sarja alkoi maapuomilla, jota seurasi kolmen metrin päässä ristikko, sen jälkeen 6 metriä ja pysty ja vielä 6 metriä ja okseri. Viimeinen okseri oli noin 60cm korkea. Pyysin ratsukkoa sarjalle ensin ravissa. Vinski lähestyi sarjaa innokkasti, mutta näytti kuitenkin olevan hyvin hallinnassa. Viimeinen puomi kuitenkin tipahti oriin seotessa askelissaan.

”Se jää nyt vähän yksin etenkin tuolla sarjan lopulla. Muista antaa tukea, kuitenkaan häiritsemättä Vinskiä liikaa”, muistutin Disaa. Seuraavaksi ratsukko sai tulla esteelle laukassa. Nyt Disa muisti ratsastaa sarjan loppuun matkustelematta ja tuloksena olikin puhdas rata. Harjoitus alkoi sujua kerta kerralta paremmin ja nostin viimeisen esteen vielä parille viimeiselle kerralle 70 senttiseksi. Päätimme vielä nostaa viimeiselle kerralle esteen 80 senttiseksi ja onnistuneen suorituksen jälkeen päätimme valmennuksen loppuverryttelyihin.


31. tammiuuta 2016

ERJ-CUP Tarinakilpailut Kisakeskus Gingerissä. Tehtävänanto: Joulu ja uusivuosi meni ja samalla sinä ja ratsusi lomailitte. Mutta miten meni ensimmäiset kisat loman jälkeen? Oliko kaikki ok? Takkusiko joku vai menikö kaikki ihan miten sattuu? Kirjoita väh. 100 sanainen tarina joko sinun tai ratsusi näkökulmasta.

Uljas mustani asteli talven ensimmäisten auringonsäteiden innoittamana radalle rinta rottingilla. Pitkästä aikaa ihmisen ilmoille päässyt ori tuntui olevan kovin varma voitostaan ja keskittyi lähinnä pullistelemaan yleisölle ja kanssakilpailijoilleen sen sijaan, että olisi viitsinyt katsella minne jalkansa laittaa. Sain kiittää itseäni siitä, että olin tauon jälkeen varovaisempi ja valitsin kahdesta luokasta sen matalemman. Pikkumusta pysyi sen varjolla turvallisesti nollilla, vaikka meno näytti kisahoitajamme mukaan lähinnä virtahevon satasen aidoilta. Vaan niin yllättäen tuli nenän eteen aivan mahdottomalta näyttävä muuri. Vinski näytti ottaneen joululoman aikana sliding stopin alkeet haltuun, sillä rakas orini veti kinttunsa niin oikoseen mahan alle, että melkein istahti niille sijoilleen, turpa muuria hipoen. Jäimme hölmistyneenä seisomaan niille jalansijoille, kunnes äkkäsin kannustaa orini kohti uutta yritystä. Yllättävä tapahtuma oli sen verran kova kolaus pojan egolle, ettei sitä toista kertaa tarvinnut kehottaa yli menemään.


1. syyskuuta 2015

Estevalmennus Metsälammen tallilla. Aiheena lähestymiset, istunta ja erikoisesteet. Valmentajana Sinte.

Valmennus ratsastajan näkökulmasta:
"Vinskiä sai valmennuksen alussa hieman patistella, mutta ori vetristyi ja sai uutta virtaa kun se pääsi hyppäämisen makuun. Osin syynä oli myös se, että huomaamattani toppuuttelin istunnallani orin menoa. Odotin kai Vinskin olevan pörheämpi uudessa paikassa uusien tuttavuuksien seurassa ja jännitin kroppani pökkelöksi. Sinten antamasta neuvosta keskityin rentouttamaan hartiat, kädet ja jalat, ja saamaan esteistuntani tasapainoon. Muutoksen huomasi heti ratsuni alkaessa liikkua luonnostaan paremmassa rytmissä eteenpäin. Sain huomata muutaman muunkin kerran, että pieniltäkin tuntuvien yksityiskohtien kanssa on oltava huolellinen. Harjoitellessamme lähestymisiä minun ja Vinskin suoritukset vaihtelivat laidasta laitaan. Onnistuneiden suorituskertojen vastapainoksi jotkut kaarrokset esteelle olivat hivenen liian kulmikkaita, jolloin tasapaino uhkasi kadota juuri ennen esteelle tuloa. Vinski tosin hyppäsi uskollisesti paikasta kuin paikasta, vaikka olisikin ollut vähän vinossa. Epäonnisimmilla kerroilla puomit kolahtivat armotta alas. Kerran vältin itse tipahtamisen vain täpärästi, kun Vinski lähti omia aikojaan hurjaan loikkaan, enkä ollut ehtinyt vielä kunnolla valmistautua hyppyyn. Erityisesti tämän kommelluksen jälkeen muistin pitää lähestymisten tiet selkeämpinä, jolloin aikaa ei kulunut turhaan suoristeluun ja häsläämiseen. Kun en itse häslännyt, kuunteli Vinski maltillisesti apujani loppuun asti.

Erikoisesteet ovat Vinskin kanssa sikäli helppoja, että reipas ori menee yleisesti ottaen kyselemättä yli minkälaisesta hökötyksestä vain. Vesiesteellä Vinskin kanssa tuli olla huolellinen, että se on hereillä ja todella menee yli, eikä jätä hyppyä puoleen väliin. Ori ei aina ihan hahmottanut, että sen tulisi hypätä yli. Kaikesta huolimatta olin ratsuni edesottamuksiin tyytyväinen ja kiitin valmentajaa hyvistä neuvoista, jotka olivat avanneet silmät joillekkin virheille, joita ei itse edes tajunnut tekevänsä. Voisimme tulla Vinskin kanssa uudemmankin kerran!"

Valmentajan kommentti:
"Finansserin silmissä tuikahti into kun se huomasi mikä olikaan valmennuksen aiheena! Alkutunnin laiskuus oli siinä silmänräpäyksessä tipotiessään, ja jouduit eteenpäinvievien apujen sijaan käyttämään runsaasti pidättäviä apuja. Muistutin sinua olemaan rauhallinen ja määrätietoinen, vaikka orilla olikin luvattoman paljon energiaa. Kiireiset avut pahentavat tilannetta entisestään, eikä niihin saa sortua missään nimessä. Lopputunnista yhteistyönne alkoi sujua huomattavasti paremmin kuin valmennuksen alussa. Valmennuksessa kiinnitin huomiota myös istuntaasi: harjoitusistuntasi on moitteeton, mutta kevyessä istunnassa tasapainosi oli hieman hukassa. Ratsastajan painopiste on sikäli tärkeä, että se vaikuttaa suoraan hevoseen. Pyysinkin sinua ratsastamaan harjoitusten välissä kevyessä istunnassa ja hakemaan itsellesi sopivaa tasapainopistettä. Toivon, että kiinnität istunnan tasapainoon huomiota myös itsenäisessä työskentelyssä! Kiitoksia osallistumisesta!"


7. kesäkuuta 2015

Tarinakilpailut Ascuns Farmilla. Tehtävänanto: Name-dropping. Kerro kilpailupäivästäsi mahdollisimman monella julkkiksella höystetty tarina (kuitenkin niin, että jokainen heistä liittyy luontevasti tarinaan).

Välillä minusta tuntuu, että Vinski on se se meidän tallin onneton Leonardo di Caprio, joka jää aina ruusukkeiden ulkopuolelle, vaikka se onkin Mustan Barbaarin tapaan niin sanotusti "maneesil eka, maneesil vika". Tänään kokeilimme vaihtaa taktiikkaamme. Singahdimme heti lähtömerkin jälkeen matkaan kuin Usain Bolt satasen pikamatkalle. Harmiksi ratsastaja meni okserin jälkeen sekaisin kuin Britney Spears, eikä ollut millään muistaa minne seuraavaksi pitikään mennä. Pienen tuumaustauon jälkeen ohjasin etäisesti Matti Nykästä muistuttavan, holtittomasti etenevän, hevoseni kohti trippeliä. Este siinsi edessämme korkeana kuin Michael Jordan ja aloin jo epäillä mahdollisuuksiamme päästä yli. Vinski oli oikea Einstein keksiessään lähteä hyppyyn hieman odotettua aiemmin. Kunnon koikkaloikka sai ratsastajan tasapainon horjumaan ja olin satavarma siitä, että pyllähtäisin tanteereeseen Shaq O'Neal -tyylillä. En tiedä mikä suojelusenkeli tai Charlien enkeli Cameron Diaz meillä oli matkassa, sillä jollain ilveellä onnistuin sinnittelemään satulassa. Loppuradan ajan toppuuttelin oria, joka paineli eteenpäin sellaisella itsevarmuudella, että siinä olisi Kanye Westkin jäänyt kakkoseksi.


10. huhtikuuta 2015

Otimme osaa Metsälammen ratsastuskoulun järjesteämään valmennusrinkiin, jossa ratsukot jaettiin pareihin ja he valmensivat toinen toistaan. Minun ja Vinskin pariksi tuli Alexandra muhkun Velli -hevosensa kanssa.

Valmentajanamme toimineen Alexandran kommentti:
"Ratsukko oli verrytellyt jo valmiiksi, kun saavuin maneesiin joten aloitimme suoraan työskentelyn. Alkuun Finski oli aika jännittynyt ja jäi kulkemaan patenttimuotoon. Lähdimme korjaamaan tätä ensin houkuttelemalla oria kohti ohjaa tekemällä pienenpientä mutkittelua käynnissä. Hetken päästä muoto paranikin ja siirryimme kevyeen raviin tekemään ympyröitä liioitellulla taivutuksella, jotta ori pehmenisi kaulastaan vielä lisää. Finski keskittyi hienosti, mutta Disan jalka valui eteen ja istunta alkoi muuttua hiukan tuolimaiseksi. Korjasimme asiaa pidentämällä jalustimia muutamalla reiällä ja Disan istunta parani heti. Laukassa harjoittelimme lävistäjiä ilman vaihtoa. Laukanvaihdot ovat hyödyllinen temppu, mutta joskus hevoset oppivat ennakoimaan sitä ja esimerkiksi kouluradalla se laskee pisteitä roimasti. Emme kuitenkaan rankaisseet Finskiä vaihdoista, vaan yritimme siirtää sen raviin ennen vaihtoa. Pikkuhiljaa pystyimme pidentämään laukan määrää lävistäjällä ja lopuksi teittekin hienoja lävistäjiä molempiin suuntiin."


16.1.2014

ERJ:n alaiset tarinakilpailut Cresendossa. Parin lauseen tarina kisa-aamusta/radasta 80cm esteluokasta, niin että kaikki sanat alkavat samalla kirjaimella:

Salamannopeasti suhahtelimme showshinestä säihkyen, seepraestettä säikkyen. Silti satulasta suistumatta!


15.5.2013

ERJ:n alaiset tarinakilpailut Cresendossa. Koko päivän satoi vettä ja kenttä oli ihan kuravelliä. Radan jälkeen lähetät ystävällesi tekstiviestin jossa kerrot tunnelmistasi. (Enintään 160 merkkiä.)

On se niiin rankkaa näillä nykysuomenhevosillakin. Piekkariori jääty kisoissa täysin, kun kelit oli vähän kuraisemmat. Siinähän voi vaikka tulla sotkuiseksi!


24.4.2013

KRJ:n alaiset tarinakilpailut Cendarlessa. Huhhuh, mikä päivä! Finskan kisakausi kouluratsastuksessa alkoi tänään Cendarlen KN Specialissa ja nyt sen voi itsekin sanoa ääneen, että talven ja alkukevään aikana on menty hurjasti eteenpäin. Thomaksen mukaan ero viime kauden esiintymisiin oli selkeä, sillä Finska kuulemma näyttää siltä, että se tosissaan haluaa tehdä yhteistyötä ratsastajan kanssa, eikä hyppiä väliin lapsellisia kuvioita.

Tällä runolla osallistuimme KN Special -tarinaluokkaan:

On kiemuraa, on ympyrää,
poni kyselee "onko pakko?",
sitten spurtataan pitkin lävistäjää,
taitaa rapsahtaa ylinopeussakko,
nyt vasempaan, eikun oikeaan,
ratsu osallistuisi mielellään myös reittivalintaan


29.9.2012

Joenmutkan tilalla järjestettiin tehovalmennusviikonloppu ja paukkasimme Finskan kanssa paikalle Helppo C -tasoiseen kouluvalmennukseen, jossa oli tarkoituksena keskittyä istuntaan ja tuntumaan.

Finansseri oli uusista maisemista pörheänä, eikä ollut alkuun kuulolla ollenkaan. Ori pälyili omia juttujaan jatkuvasti, joten tein alkuun erilaisia kaarroksia ja voltteja kaikissa askellajeissa. Finska alkoi rentoutua vähitellen, joten otin muista ratsukoista mallia sujauttaen jalustimet satulakaaren yli. Ratsastin orin pääty-ympyrälle. Taivutukset sisäänpäin sujuivat ihan hyvin, mutta ulospäin taipumisen kanssa oli alkuun hankaluuksia, kun ori alkoi painua suuremmalle ympyrälle. Annoin sisäohjan tuen ja pidin ulkopohkeella huolen, ettei Finska lähtisi kiemurtelemaan poispäin. Keskityin katseella pitämään yllä ajatusta menosuunnasta, jolloin istunta ja painoavut pysyivät paremmin oikeilla raiteilla.

Taivutusta vaihdettaessa Finska sakotti heti huonoista valmisteluista, joten sain keskittyä todenteolla miettimään tekemistä vaihe vaiheelta. Ensin ratsun kroppa suoraksi ja vasta sitten asetus ja siirtyminen vastakkaiseen taivutukseen. Muutaman toiston jälkeen tämä sujui jo huomattavasti jouhevammin, kuten myös kolmikaarinen kiemuraura käynnissä. Ravissa Finska ei perustanut tällaisesta piiperryksestä ja ennakoi kaarroksissa painaen jäykästi sisälapaansa eteen. Herättelin ratsua puolipidätteillä ja keskityin kaarissa taivuttamaan Finskan pyöreäksi sisäpohkeen ympäri. Pikkuhiljaa ori hellitti ja kantoi itsensä paremmin ilman turhia venkoiluja.

Kolmikaarinen lähti pyörimään laukassa paremmin kuin osasin odottaa, vaikka Finska putosikin pari kertaa raville ja estin muutenkin huomaamattani edistymistämme istumalla vinossa. Jostakin syystä saatuani jalustimet taas jalkaani, tasapainoni kellahti turhan paljon sisäkurviin oikealle kääntyessä, joten kaarrokset olivat alkuun melko epätasaiset, kun en kyennyt suoristamaan Finskaa oikein kunnolla välissä, vaan se jatkoi matkaansa ikään kuin volttia tehdessä. Pidin mielessäni sen, että istuisin keskellä hevosta ja sain pudotettua turhat mutkat pois matkasta. Tämän jälkeen siirryimme työskentelemään laukassa keskiympyrälle. Ori pysyi hyvässä tahdissa ja taipui molempiin suuntiin moitteettomasti. Kerran meinasin taas huljahtaa liikaa sisälle oikeassa kierroksessa, mutta tajusin korjata virheen nopeasti, kun Finska alkoi kuroa ympyrää pienemmäksi.

Valmentajamme Katerina Somergårdin kommentti:
"Hienoa työtä! Olet itsekriittinen ratsastaja ja osaat löytää ja korjata virheesi. Istut helposti paino hieman enemmän vasemmalla istuinluulla, joten keskity istumaan suorassa ja pano tasaisesti jakautuneena. Laukkatehtävissä Finska pysyi hyvin kuulolla ja ratsastajan apujen alla. Orilla oli kuitenkin muutaman kerran ongelmia käynnissä ja ravissa, kun se ei jaksanut keskittyä samaan tehtävään tarpeeksi kauaa, joten sen motivoiminen on erittäin tärkeää."


16.7.2012

Finska siirtyi tänään ansaitulle kesälomalle kilpailuhenkisen kevätkauden jälkeen. Jep, kuulit oikein. Orin kevätkausi venähti juhannuksen yli, sillä se on parantanut otteitaan päivä päivältä. Nälkä kasvaa syödessä, mutta Finska on silti kuitenkin vain 6-vuotias, joten Thomas sai puhuttua järkeä päähäni ja laittamaan hevosen huilille hyvillä mielin. Ori on sileällä tasoa vahva Helppo B. Pari päivää sitten tahkoimme Maanaviljassa lähes 73% suorituksen ja kuukausi sitten Cendarlessa tuli toinen sija. Ylpeä saa olla ja ihan syystä!


20.11.2011

ERJ:n alaiset tarinakilpailut Mêl Serenissä. Kotiuduimme vastikään Mêl Serenin estekilpailuista. Finskassa piisasi roimasti energiaa ja radan alkuosa kuluikin yrittäessä pitää vekkuliponia aisoissa. Vahvasti kädelle painanut pikkuori menetti asemiaan muihin verrattuna joutuessaan tekemään megalomaanisia käännöksiä pysyäkseen tolpillaan. Loppua kohden Finskassa vain jotenkin naksahti, sillä se hellitti edestä ja pysyi hieman paremmin kuulolla, joten pääsimme kuromaan väliä muihin. Sekavahko suorituksemme palkittiin lopulta kolmannella sijalla. Tuliaisiksi saimme kauniin ruusukimpun, porkkanoita, valkean ruusukkeen ja punaisen loimen, joka yllätyksekseni oli nysä-Finskallekin sopiva.

Tarinakilpailun tehtävä: Millaisen palkinnon hevosesi haluaisi, jos se saisi valita?
Jos Finska saisi valita palkinnon, se valitsisi ehdottomasti kymmenen senttiä lisää säkäkorkeutta. Finskan ego on usein kovilla, kun sen yrityksiin olla uskottava ori hymähdellään pikkupojan uhitteluna.


25.2.2011

KRJ:n alaiset tuotoskilpailut Virmaveden Hevostilalla. Kisakauden avaus Virmaveden Hevostilan KRJ-kilpailuissa sujui huippuhyvin! Pienestä vänkäilystä huolimatta Finska teki kaiken kuten pyydettiin, joten voitto oli odotettu. Tosin, luokassa ei meidän lisäksi ollut kuin yksi ratsukko...



Voittoon siivittänyt postikortti parin viikon takaiselta Ruotsin reissulta


3.10.2010

Maastoestevalmennus Hillingtonissa. Valmentajana Mooky. Otimme Finskan kanssa nokan kohti uutta ja jännittävää eli eikun kipin kapin maastoestevalmennukseen! Hillingtonin tiloissa järjestettävä valkka oli tämän päivän ryhmän osalta avoinna kokemattomammille ratsukoille, joten se sopi Finskalle ja minulle loistavasti. Ori oli enemmän kuin innoissaan koko jutusta, vaikka myös kotona ollaan muutamat kerrat käyty kokeilemassa maastoesteitä. Meno oli paikoittain jopa niin hurjaa, että tipahdin pari kertaa kyydistäkin pois! Valmentajamme Mooky kommentoi tuntia seuraavanlaisesti:

Finska on vinkeä ja huumorintajuinen hevonen, joka selvästi nautti päästessään hypyttämään ratsastajaansa esteiden yli. Valmennuksen aikana Finska lennätti sinut selästään parikin kertaa, mutta jokaisen kerran jälkeen nousit entistä kiukkuisempana takaisin hevosen selkään. Alkutunnin testailun jälkeen Finska alkoi lopulta käyttäytyä mallikkaasti ja näytti monia hienoja hyppyjä mitä erilaisimpien esteiden yli. Vaikka alkutunnista Finska näytteli pelkäävänsä matalia tukkejakin, hyppäsi se lopputunnista kaikkien eteen tulevien esteiden yli. Finska hyppäsi rohkeasti jopa pienen taloesteen yli, mikä oli nuorelta ja kokemattomalta hevoselta uskomaton suoritus. Ratsastit Finskaa päättäväisesti ja yhteistyönne sujui yhteisen sävelen löytämisen jälkeen hyvin.

taustasta kiitos Subtle Patterns